Vuosien varrelta
Ensimmäiset Asuntomessut näkivät päivänvalon Tuusulassa 1970. Tällöin toiminta-ajatuksena oli lisätä asuntotietoutta sekä parantaa asuntosuunnittelun ja -rakentamisen laatua. Siitä lähtien messuja on järjestetty lähes vuosittain ja joinain vuosina jopa useammat, aina tähän päivään saakka.
1970 Tuusulan ensimmäiset Asuntomessut toivat oman tuvan, oman luvan kaiken kansan saataville.Vaikka lähiöasuminen oli suosittua, moni suomalainen halusi edelleen asua omassa talossa. Tuusulan Asuntomessut vastasi tähän unelmaan tarjoamalla edullisempia vaihtoehtoja omakotiasumiseen. Ajan hengen mukaisesti arkkitehtuuri oli modernia ja uutta luovaa. Arkkitehtuuria sekä ihasteltiin että kauhisteltiin.
Nyt vuonna 2020 olemme monelta osin samojen teemojen äärellä: Asuntomessut haluaa edelleen edistää hyvää asumista, erityisesti sen kestävyyttä. Näkökulmamme on asukkaan. Tavoitteemme on inspiroiden antaa oivalluksia fiksuihin asumisen ratkaisuihin. Asumisen ratkaisujen kirjo on vuosien varrella laajentunut. Enää ei puhuta pelkästä omakotiasumisesta tai arkkitehtuurista. Asuntomessuilta löytyy ideoita niin energiansäästöön, sisustukseen, eri asumismuotoihin kuin kasvimaihin – eri elämäntilanteisiin ja yksilöllisiin toiveisiin.
Tutki aikajanalta lisää, mitä muuta vuosien varrella on tapahtunut - ja mitä tulevaisuudessa voisi olla.
2020
Ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa voimakkaasti. Samaan aikaan digitalisaatio murtaa totuttuja toimisen tapoja. Millaisilla ratkaisuilla voisimme helpottaa arkea kodeissamme? Miten uudet palvelumuodot voisivat muokata kotejamme tulevaisuudessa?
Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutoksen ratkaiseminen on yksi aikamme polttavimpia kysymyksiä. Miten voisimme tehokkaimmin vaikuttaa rakentamisen ja asumisen ilmastovaikutuksiin? Millaisia vaikuttavampia tekoja voisimme arjessamme tehdä ilmaston hyväksi?
2022
Naantali
2021
Lohja
Kaupungistuminen
Väestö keskittyy kasvukeskuksiin ja niiden laidoille, mikä muuttaa yhteiskuntaamme merkittävästi. Miten voisimme tehdä ekologisia ja ihmisen tarpeet huomioivia, monimuotoisia asuinympäristöjä?
Ikärakenteen muutos, uudenlaiset palvelut ja digitalisaatio
Ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa voimakkaasti. Samaan aikaan digitalisaatio murtaa totuttuja toimisen tapoja. Millaisilla ratkaisuilla voisimme helpottaa arkea kodeissamme? Miten uudet palvelumuodot voisivat muokata kotejamme tulevaisuudessa?
2020
Tuusula
2010
Kiihtyvä kaupungistuminen alkoi tiivistää suuria ja tyhjentää pieniä kaupunkeja. Ihmiset halusivat entistä laajemmin vaikuttaa oman kodin lisäksi myös muuhun asuinympäristöönsä. Ilmastoasiat nousivat myös rakentamisessa keskiöön.
2019
Kouvola
2018
Pori
2017
Mikkeli
2016
Seinäjoki
2015
Vantaan Kivistössä rakennettiin hiiltä sitova puinen kerrostalo
Valmistuessaan puukerrostalo oli Euroopan suurin. Sen rakentamiseen käytettiin kotimaista puuta.
2015
Vantaa
2014
Jyväskylä
2013
Hyvinkää
2012
Tampere
2012
Tampereella rakennettiin SOS-Lapsikylälle talo, jolla luotiin turvalliset puitteet avun tarpeessa oleville tamperelaisille lapsille ja nuorille
Espoon Kauklahdessa järjestetyt Asuntomessut herätti myös uinuvan junaseisakkeen eloon.
2011
Kokkola
2010
Kuopio
2000
Nopeasti kehittyvä digitaalinen teknologia mahdollisti uudentyyppisten yhteisöjen muodostumisen ja entistä aktiivisemman elämän. Ympäristötietoisten teknologiat kaupallistuivat, ja jättömaita ja teollisuusalueita alettiin ottaa asumisen käyttöön.
2009
Valkeakoskella passiivirakentamisesta tehtiin koko kansan asia
Messuilla rakennettiin kokonaiset kolme taloa, joiden lämmityksen energiankulutus oli nolla.
2009
Valkeakoski
2008
Vaasa
2007
Hämeenlinna
2006
Espoo
2006
Kauklahden asuntomessut näyttivät, miten kaupunki voisi kasvaa kauniisti ja kestävästi
Espoon Kauklahdessa järjestetyt Asuntomessut herätti myös uinuvan junaseisakkeen eloon.
2005
Oulu
2004
Heinola
2003
Laukaa
2002
Kotka
2001
Kajaani
2000
Tuusulassa rakentamisessa suojeltiin pohjavesiä
Tuusulan messualue osoitti, että ekologisuus on energiatehokkuutta laajempi käsite. Alue rakennettiin vanhalle soranottoalueelle, jonka pohjavedet suojattiin omalla eristekerroksella.
2000
Tuusula
1990
Käsitys hyvästä asumisesta laajeni. Perhe, ympäristö ja erityisryhmien tarpeet muuttuivat asumisessa yhä tärkeämmiksi. Tietoyhteiskunnan ensiaskeleet sekä 90-luvun alun lama vaikuttivat asumiseen voimakkaasti.
1999
Lappeenranta
1998
Rovaniemen mlk
1997
Raisio
1996
Ylöjärvi
1995
Joensuu näytti, mitä esteettömyys voisi olla
Liikkumisen erityistarpeiset kohderyhmät olivat koko Joensuun alueen suunnittelun lähtökohta. Se loi pohjaa kokonaisvaltaiselle esteettömyydelle, joka ei lopu omalle kotikynnykselle.
1995
Joensuu
1994
Pietarsaari
1993
Lahti
1992
Mäntsälä
1991
Varkaudessa esiteltiin Suomen ensimmäinen älytalo
Silloisen teknologian eturintamassa olleessa talossa oli tietoverkko ja talotekniikalla lisättiin asumismukavuutta ja turvallisuutta. Se oli siihen aikaan uutisen arvoinen asia.
1991
Varkaus
1990
Tampere
1990
Tampereen messuilla muutettiin kehräämön osia kodeiksi
Tampereen Lapinnimen kehräämö muutettiin asunnoiksi osana Asuntomessuja. Kehräämö oli ensimmäisiä Suomessa tehtyjä laajamittaisia rakennuksen käyttötavan muutoshankkeita.
1980
Elintaso nousi, maailma aukeni ja ihmiset alkoivat haluta asumiselta myös elämyksiä ja itsensä toteuttamista. Ymmärrys oman vanhan rakennusperinteen merkityksestä nousi tehokkaan rakentamisen rinnalle.
1989
1988
Turku
1987
Tornio
1986
Imatra
1985
Jyväskylässä luotiin malleja toimivalle yhteisöasumiselle
Jyväskylän asuntomessujen yhteisasumisratkaisut, pihakadut ja yhteiskäyttötilat ennakoivat jo tätä päivää ja nyt suosittua yhteisöllistä asumista.
1985
Jyväskylä
1984
1983
Kuusankoski
1982
Forssa
1981
Asuntomessut pelasti Puu-Vallilan
1970-luvulla Helsinki oli menettänyt jo Puu-Pasilan ja seuraavana purku-uhan alla oli 1910-luvulla rakennettu Puu-Vallila. Vuoden 1981 Asuntomessuille saneeratut Vallilan puutalot osoittivat, että vanhakin voi olla arvokasta.
1981
Helsinki
1980
Kuopio
1980
Kuopiossa otettiin auringosta energiaa
Kuopiossa 1980 esiteltiin paljon erilaisia aurinkokeräinratkaisuja. Messuilla osoitettiin, että energiatehokkuus ei tarkoita tylsää arkkitehtuuria tai asumismukavuudesta tinkimistä.
1970
Suuren rakennemuutoksen aika toi suomalaiset maalta kaupunkeihin ja lähiöihin. Ajan hengen mukaisesti kotien rakentaminen nähtiin teollisena massatuotantona ja suurprojektina, jonka tavoitteena oli tarjota ihmisille nykyaikaisia asuntoja. Myös ensimmäiset ympäristöaatteet alkoivat vaikuttaa rakentamiseen.
1979
Joutseno
1978
Lahti
1977
Vantaalle rakennettiin aikaansa edellä oleva ekotalo
Ekotalon energiankulutuksesta miltei 20% tuotettiin aurinkoenergialla. Asukkaita ihastutti talon viherhuone.
1977
Mynämäki ja Vantaa
1976
Oulu
1975
Hämeenlinna, Kokkola, Pori ja Vaasa
1974
Kerava
1973
1972
Kangasala
1971
1970
Tuusulan ensimmäiset Asuntomessut toivat oman tuvan, oman luvan kaiken kansan saataville
Vaikka lähiöasuminen oli suosittua, moni suomalainen halusi edelleen asua omassa talossa. Tuusulan messut vastasi tähän unelmaan tarjoamalla edullisempia vaihtoehtoja omakotiasumiseen. Ajan hengen mukaisesti arkkitehtuuri oli modernia ja uutta luovaa. Arkkitehtuuria sekä ihasteltiin että kauhisteltiin.
1970
Tuusula
