Yksittäisen ihmisen ympäristövaikutuksesta suurin osa muodostuu tavallisesti asumisesta. Siksi Asuntomessut haluaa toimia näyteikkunana, joka tuo esille kestäviä asumisen ratkaisuja.
Kohteista esitellyt laskelmat kuvaavat niiden koko elinkaaren mittaisia vaikutuksia ympäristöön. Nämä tiedot auttavat arvioimaan, miten omat ratkaisut vaikuttavat kokonaiskuvaan asuntoa valitessa.
Hiilijalanjälki
Hiilijalanjälki esittää rakentamisesta aiheutuvat kasvihuonepäästöt, jotka aiheuttavat ilmaston lämpenemistä.
Tieto kuvaa koko rakennuksen elinkaaren aikaisia päästöjä aina rakennustuotteiden valmistamisesta rakennuksen purkamiseen asti. Ilmoitetussa hiilijalanjäljessä päästöt ovat jaettuna rakennuksen lämmitetyllä nettoalalla, jolloin kohteiden hiilijalanjäljet ovat helposti vertailtavissa. Hiilijalanjälkilaskennassa käytönaikainen energiankulutus lasketaan energiatodistuksesta saatavilla tiedoilla.
Hiilijalanjälki esitetään negatiivisena kokonaislukuna ja sen mittayksikkö on KgCO2e.
Hiilikädenjälki
Hiilikädenjälki kuvastaa rakennuksen positiivisia ilmastovaikutuksia. Myönteisiä vaikutuksia voivatkin olla esimerkiksi rakenteisiin sitoutunut hiili tai rakennustuotteiden kierrätys. Kuten hiilijalanjälkikin, myös hiilikädenjälki on suhteutettu rakennuksen lämmitettyyn nettoalaan, ja näin ollen se on vertailukelpoinen eri kohteiden välillä.
Hiilikädenjälki esitetään positiivisena kokonaislukuna ja myös sen mittayksikkö on KgCO2e.
KgCO2e
Hiilidioksididiekvivalentti kilogrammoina on mittayksikkö, jota käytetään hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen laskemisessa. Laskennassa suhteutetaan eri kasvihuonekaasujen osuus hiilidioksidin ilmastoa lämmittävään vaikutukseen sadan vuoden aikana.
Kokonaispäästö
Ilmoitettu kokonaispäästö kuvastaa koko rakennushankkeen elinkaaren aikana syntyviä päästöjä.
Kun hiilijalanjälki kuvastaa lämmitettyyn nettoalaan suhteutettua päästöjen suuruutta, kokonaispäästö kuvaa koko rakennuksen päästöjen suuruutta. Kokonaispäästön suuruus saadaan siis kertomalla hiilijalanjälki laskentajakson pituudella, joka Asuntomessujen kohteissa on 50 vuotta, sekä lämmitetyllä nettoalalla.
Kokonaispäästö ilmoitetaan tonneina, eli esimerkiksi 88t CO2e.
E-luku
Heinäkuussa 2012 voimaan astuneen energiamääräyksen mukaan uudisrakennuksille on laskettava kokonaisenergiankäyttöä kuvaava energialuku, E-luku.
Mitä pienempi E-luku on, sitä energiatehokkaampi rakennus on. E-lukuun vaikuttaa, kuinka paljon rakennus kuluttaa energiaa ja mistä sen käyttämä energia on peräisin. Rakennuksen energiankulutuksen laskennassa otetaan huomioon ostoenergiat, kuten sähkö, polttoaineet ja kaukolämpö. Ostoenergia on energiaa, joka ostetaan rakennukseen muualta. Energiankulutukseen lasketaan myös ilmanvaihdon, kuluttajalaitteiden, valaistuksen ja lämpimän veden kuluttama energia. Paikallisesti tuotettu uusiutuva energia vähentää ostoenergian kulutusta. Sitä voidaan tuottaa muun muassa aurinkokeräimillä ja lämpöpumpuilla. E-lukua pienentävät myös rakennuksen muoto ja sijainti tontilla.
E-luku lasketaan määrittämällä aluksi rakennuksen vakioituun käyttöön perustuva laskennallinen ostoenergian kulutus, painottamalla laskennallinen ostoenergian kulutus energiamuodoittain kunkin energiamuodon kertoimella*, ja lopuksi ilmoittamalla yhteenlaskettu tulos rakennuksen lämmitettyä nettoalaa kohden vuodessa. Koska tulos ilmoitetaan lämmitettyä nettoalaa kohden vuodessa, eri kokoisten talojen E-luvut ovat vertailukelpoisia keskenään.
E-luvun yksikkö on kWh/m2 (kilowattituntiE lämmitettyä nettoalaa kohden vuodessa).
Esimerkki: (ostettu energia kaukolämpö 100 kWh/m2 x kerroin 0,5) + (sähkö 50 kWh/m2 + kerroin 1,2) = E-luku on 110 kWh/m2
- Kertoimet eri energiamuodoille: sähkö 1,2, kaukolämpö 0,5, kaukojäähdytys 0,28, fossiiliset polttoaineet 1,0 ja uusiutuvat polttoaineet 0,5. (Energiatodistusopas, 2018)
Energialuokka
Rakennukset luokitellaan laskennallisen energiatehokkuuden vertailuluvun eli E-luvun mukaan eri energiatehokkuusluokkiin.
Luokan avulla voi verrata samantyyppisten talojen energiankulutusta. Uudet talot, jotka täyttävät 2012 voimaan astuneet minimimääräykset, sijoittuvat C-luokkaan. B-luokka edellyttää tiettyjä energiatehokkuutta lisääviä valintoja, kuten tehokkaan lämmitystavan, sähköä säästävän ilmanvaihtolaitteen sekä toimivia ikkunavalintoja. A-luokkaan pääsemiseksi täytyy talossa edellisten lisäksi olla aurinkopaneelit sähkön tuottoon sekä aurinkokeräimet käyttöveden lämmitykseen.
Lähteet
- Ympäristöministeriö 2018: Energiatodistusopas 2018: Rakennuksen energiatodistus ja E-luvun määrittäminen. Opas. Viitattu 15.7.2020
- Kurnitski, Jarek: Uusi energialuku avautuu ensi kesän Asuntomessuilla. https://www.sitra.fi/uutiset/uusi-energialuku-avautuu-ensi-kesan-asuntomessuilla/. 01.11.2011. Sitra. Viitattu 15.7.2020
- Lehtinen, Lauri: TALOJEN YMPÄRISTÖ VAIKUTUKSET ON LASKETTU ENSIMMÄISTÄ KERTAA. Deko. 2020. Viitattu 15.7.2020
- Sitra ja Suomen Asuntomessut 2012: Mikä ihmeen e-luku? Esite. https://media.sitra.fi/2017/02/27174107/Mika_ihmeen_eLuku-2.pdf. 2012. Viitattu 15.7.2020