Suomalaisten ihannekoti on luonnonläheinen ja ekologinen – yhteisöllisyyden merkitys jakaa mielipiteitä

Suomalaisten ihannekoti on luonnonläheinen, rauhallinen ja ekologinen, selviää Asuntomessujen tilaamasta tuoreesta Asumisen ihanteet -tutkimuksesta. Energiatehokkuus, kierrätys ja kodin muunneltavuus ovat entistä tärkeämpiä asumisen valinnoissa. Myös yhteisöllisyyden ja yksityisyyden tasapaino nousee yhdeksi asumisen keskeisistä kysymyksistä. Oulussa asumisen ihanteet toteutuvat ainutlaatuisella tavalla.

"Ihannekoti on useimmille lähellä luontoa sijaitseva omakotitalo tai pientalo, jossa on oma piha ja energiatehokkaita ratkaisuja", tiivistää Asuntomessujen toimitusjohtaja Mia Ahlström tutkimuksen tuloksia.

Vaikka omakotitalon suosio ihanteena onkin hieman laskenut edellisistä vuosista, sellaiseen haluaa itselleen 49 prosenttia vastaajista. Muut pientalot mukaan laskettuina osuus on 72 prosenttia. Lähes puolet eli 46 prosenttia vastaajista asuu tällä hetkellä kerrostalossa.

“Omakoti- tai pientaloasumisihanteen ohi tärkeämmäksi havannoiksi nousee asuinalueen ympäristö. Uusin tutkimus osoittaa, että suomalaiset haluavat yhdistää luonnonrauhan ja kaupunkimaisen mukavuuden”, Ahlström jatkaa.

Jopa neljännes vastaajista ilmoittaa ihanneasuntonsa sijaitsevan haja-asutusalueella. Sama määrä vastaajista kokee kuitenkin kaupunkiympäristön omanaan. Ihanteet rakentuvat tässä tapauksessa omista olemassaolevista lähtökohdista eikä kyse ole paradoksista vaan eräänlaisista ääripäistä.

Yhteistä on palvelujen saatavuus, josta ei haluta tinkiä. Monille kaupungin läheisyys kumpuaa myös realististen tarpeiden, kuten iän tuomien rajoitusten tai palveluiden tarpeiden kautta. Suurkaupunkimainen ja urbaani asuminen ei innosta, sillä luonnon puute kaupungeissa koetaan ongelmaksi.

Pääosin suomalaiset ovat erittäin tyytyväisiä omaan asuinalueeseensa. Kodeissa viihdytään, kaiken ei tarvitse olla järjestyksessä, mutta sisustaminen on silti mieluisaa puuhaa.

Ekologisuus ja teknologian rooli asumisessa

Ekologisten valintojen nousu yhdeksi keskeiseksi asumisen arvoksi on tutkimuksen merkittäviä havaintoja. Suomalaiset panostavat yhä enemmän energiatehokkuuteen ja kierrättämiseen.

"Luonnonmateriaalien suosio on myös kasvanut, ja moni haluaa panostaa vähähiilisiin rakennusratkaisuihin. Kierrätyksen ja ekologisuuden toivotaan olevan helppoa. Harva on kuitenkaan valmis asumaan liian ahtaasti hiilijalanjäljen pienentämiseksi", kertoo tutkimuksesta vastaava Sylva Vahtera Iro Researchilta.

"Vain harvojen ihannekodissa on älykotiratkaisuja, mutta nuoret arvostavat niitä enemmän. Yleisesti kodin teknologian halutaan olevan huomaamatonta ja helppokäyttöistä. Teknologialla halutaan myös tehostaa esimerkiksi energiaratkaisuja”, hän jatkaa.

Kuva: Oulun kaupunki / Harri Tarvainen

Kodit pienenevät ja mukautuvat elämäntilanteisiin

Suomalaisten ihanneasuntojen koko on maltilliset 80–120 m², ja vain harva haaveilee enää suurista neliöistä. Asuntomessut Oulussa 20 vuotta sitten on kuvaava esimerkki: silloin alueelle rakennettu pienin omakotitalo oli lähes yhtä iso kuin suurin omakotitalo vuoden 2025 messualueella.

"Tässä on selkeä muutos aiempaan verrattuna. Enää ei tavoitella pelkästään tilaa, vaan ennen kaikkea kodin muunneltavuutta ja käytännöllisyyttä. Ihmiset haluavat kodin, joka tukee eri elämänvaiheita, kuten etätyötä, harrastuksia ja perhe-elämää", Asuntomessujen Mia Ahlström tarkentaa.

Samoilla linjoilla on Pientaloteollisuuden PTT ry:n johtaja Kimmo Rautiainen. PTT:n tavoitteena on edistää pientalorakentamista ja -asumista, eli juuri sitä, johon suomalaisten ihanteet kohdistuvat.

“Maltilliset neliöt, sadan neliön molemmin puolin, on hyvin järvevä toive. Sellaisiin tiloihin mahtuu hyvin vaikkapa nelihenkinen perhe. Tämän kokoluokan talossa energiankulutus ja lämmityskulut ovat pienet. Siivottavia neliöitäkään ei ole turhan paljon”, kommentoi Rautiainen.

Ihanteissa pitävät pintansa vanhat tutut: oman saunan haluaa itselleen 75 prosenttia vastaajista. Myös vaatehuone (65 %) ja kodinhoitohuone (54 %) kuuluvat kärkikolmikkoon. Sisustuksessa vaaleat ja neutraalit värit ovat edelleen suosiossa. Tämän vuoden maitokahvin ruskeaa trendiväriä tullaan näkemään Oulun messukohteissa.

Jos asuinneliöt ovat vuosien mittaan pienentyneet, on kakkosasuntojen merkitys kasvanut:

• 40 prosenttia suomalaisista omistaa kakkosasunnon, useimmiten mökin.

• 20 prosenttia haaveilee kakkosasunnosta, ja kiinnostus ulkomailla sijaitseviin loma-asuntoihin on kasvanut.

• Lähes 40 prosenttia kakkosasunnon omistajista haluaisi viettää siellä nykyistä enemmän aikaa.

Kakkosasunto mahdollistaa ennen kaikkea luonnonläheisyyden, tarjoaa mielenrauhaa ja irtioton arjesta sekä mahdollisuuden yksityiseen oleiluun.

Yhteisöllisyys jakaa suomalaiset

Asumisen ihanteet -tutkimuksen yksi kiinnostavimmista ristiriidoista liittyy yhteisöllisyyteen. Vaikka moni toivoo lähellä olevia palveluja ja turvallista naapurustoa, suomalaiset arvostavat yksityisyyttä eivätkä esimerkiksi halua naapureidensa näkevän suoraan pihalleen.

Erityisen tärkeää (75 %) suomalaisille on, että ihannekodissa ei tarvitse välittää häiritsevän muita.

"Suhtautuminen yhteisöllisyyteen on kahtalaista. Ihmiset haluavat kuulua yhteisöön, mutta samalla säilyttää selkeän yksityisyyden rajan. Tämä on tärkeä huomio tulevaisuuden asuinalueita suunniteltaessa", tutkimusjohtaja Vahtera tulkitsee.

Oulussa rahalle vastinetta

Oulu isännöi kesällä 2025 Asuntomessuja, joissa asumisen ihanteet ja trendit muuttuvat eläviksi. Messualue Hartaanselänrannassa on ainutlaatuinen, ja tutkimusten tulosten kannalta jopa häkellyttävä. Alue nimittäin yhdistää luonnonläheisyyden ja modernin kaupunkiasumisen parhaat puolet.

"Oulu tarjoaa poikkeuksellisen kiinnostavan esimerkin siitä, miten suomalaiset asumisen ihanteet voidaan toteuttaa modernissa kaupungissa", kertoo Asuntomessujen projektipäällikkö Hanna Mattila Oulun kaupungilta.

"Messualueella luonnon- ja palveluiden läheisyys sekä ekologiset ratkaisut yhdistyvät tavalla, joka tuntuu vastaavan suomalaisten asumisen toiveisiin", hän jatkaa.

Oulussa on myös erityispiirteitä, jotka nousivat esiin tutkittaessa eroja muun Suomen kesken. Yksi keskeisistä havainnoista liittyi asumiseen käytetylle rahalle. Vaikka Suomessa yleisesti sille koetaan saatavan vastinetta joko hyvin tai erinomaisesti (71%), koetaan Oulun alueella saavan muita useammin erinomaista vastinetta (39 % vs. muu Suomi 27 %). Myös luonnon rooli koettiin Oulun seudulla erityisen tärkeäksi hyvinvoinnin kannalta (76 % vs. muu Suomi 58 %).

Oulun seudulla asutaan kaupungin pientalovaltaisissa kaupunginosissa useammin, mikä kertoo siitä, että Oulussa yhdistyvät sekä kaupunkiasuminen että väljät asuinalueet. Tällä hetkellä muuta Suomea useammin Oulussa asutaan rivitalossa tai luhtitalossa, myös ihanneasuinalue sijaitsee useammin haja-asutusalueella.

Oulussa lasten saamiseen liittyy myös suurempaa toiveikkuutta: toive saada lapsia tulevaisuudessa on muita useammilla (ehdottomasti 17 % vs. 8 %). Sillä on myös vaikutuksia tilantarpeisiin ja tilojen joustavuuteen.

Oulun kaupunginjohtaja Ari Alatossava on syystä tyytyväinen:

“Kaiken kaikkiaan tulokset ovat rohkaisevia ja ne tarjoavat meille uusia mahdollisuuksia kehittää entisestään asumista ja asumistyytyväisyyttä”, kaupunginjohtaja Alatossava toteaa.

Mitä ihanteitaan rakentavat ajattelevat

Asumisen ihanteet -tutkimukseen sisältyi tänä vuonna myös kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimusosuus, jossa haastateltiin oululaisia messurakentajia.

Vastauksista löytyi lukuisia asioita, jotka vahvistavat Asumisen ihanteet -tutkimuksen päälöydöksiä. Luonnonläheisyys oli arvatenkin kaikille haastatelluille ensisijaisen tärkeää. Yhteisöllisyys koettiin tärkeänä, unohtamatta omaa rauhaa.

Rakentamisessa vastuullisuus koettiin tärkeänä. Siitä osoituksena luonnonmateriaalit, kuten hirsi, mänty ja parkettilattiat, jotka ovat esimerkkikohteissa vahvasti edustettuina. Monet teknologiset ratkaisut liittyvät asunnon energiatehokkuuteen.

Vastaajien mielestä Oulu nähdään perhekaupunkina, joka on riittävän suuri ja riittävän pieni. Se koetaan myös kaupunkina, joka tarjoaa mahdollisuuksia.

“Messurakentajat antoivat palautetta siitä, että olivat lähteneet rakennushakkeeseen Asuntomessujen kanssa. Vahva brändi ja vetovoimainen tapahtuma houkuttelivat mukaan rakentamaan. Asuntomessujen tuella on saatu rohkeutta toteuttaa omia ihanteitaan ja nostaa omaa rimaa korkeammalle kuin aluksi oli suunnitelmissa”, Asuntomessujen toimitusjohtaja Mia Ahlström alleviivaa.

“Etua on koettu myös siitä, että rakennusprojektit ovat alkaneet yhtä aikaa. Se on kehittänyt yhteisöllisyyttä ja tarjonnut huojentavan tiedon siitä, että hankkeet myös valmistuvat yhtä aikaa määräpäivään mennessä.”

Asuntomessut Oulussa 2025 tuovat esille monia konkreettisia ja monipuolisia ratkaisuja siihen, miten suomalaiset voivat toteuttaa asumisen ihanteitaan ja tehdä ne eläviksi.

Ilmakuva: Ville Uusimaa

Lähde:

Suomen Asuntomessujen Asumisen ihanteet -tutkimus, toteutettu yhteistyössä IRO Researchin kanssa loppuvuodesta 2024 ja alkuvuodesta 2025. Tutkimukseen vastasi 1000 suomalaista ja otos edustaa suomalaista aikuisväestöä.