Ihminen nopeuttaa lajiston köyhtymistä maapallolla

tutkimusmatkoja-saarille

Ilkka Hanskin kirja Tutkimusmatkoja saarille on konkreettinen tutkimuksiin perustuva teos siitä, miten maapallon luonto on suhteellisen lyhyessä ajassa muuttunut ja mitkä tekijät muutoksiin vaikuttavat. Kirjassa on myös lyhyesti todettu haasteet, joita kaupungistuminen tuo ja miksi kaupungeissa pitää varata ihmisille riittävästi viheralueita.

Hanskin ajattelun soisi tulevan yleisesti tunnetuksi. Kirja auttaa ymmärtämään sitä, miksi monimuotoisten ekosysteemien rakentaminen on järkevää myös rakennetussa ympäristössä, miksi tarvitaan sekä pieniä että suuria viheralueita ja luonnonympäristöjä. Tästä elinympäristöjen pirstaloitumisesta ja erityisesti niiden koon merkityksestä keskustellaan aivan liian vähän.

Ihmisten terveyden kannalta on tutkimustuloksia, jotka viittaavat siihen, että ihmisen elinympäristön tulisi olla mahdollisimman luonnonläheinen. On näyttöä siitä, että allergioilla ja liiallisella puhtaudella olisi yhteys. Allergiat ja astma ovat yleistyneet yleisen hygienian parantumisen myötä. Alueilla, joilla hygieniataso on alhaisempi, allergiaa on vähemmän. Ihmisen tulisi olla yhteydessä luontoon, työntää kätensä multaan, juoda luonnonvesiä, saada sopivasti mikrobeja, jotka pitävät luontaisen mikrobitasapainon ihmisen kehossa.

Hanski heittää kysymyksen, pitäisikö kaupungeissa suosia monipuolista kasvillisuutta – siis heiniä nurmikon sijaan. Pitääkö ihmisen terveyden kannalta pyrkiä vaalimaan ympäristöä, jossa viihtyy monilajinen lajisto, sienet, eläimet, kasvit.  Erityisen tärkeää tasapainoisen ”mikrobisaastunnan” aikaansaamisen on lapselle ensimmäisinäelinvuosina.

Hanskin kirjassa puhutaan kaupungistumisen haasteista. Maapallon ihmisistä jo puolet asuu kaupungeissa ja määrä kasvaa. Tutkimuksissa on osoitettu, että ihmisten terveyden, sekä fyysisen että henkisen, kannalta on merkitystä, onko asuinympäristössä viheralueita ja millä etäisyydellä ne ovat.

Akateemikko Ilkka Hanski (1953-2016). Ekologian ja evoluutiobiologian tutkija. Tutkimusmatkoa saarille, luonnon monimuotoisuutta kartoittamassa, Gaudeamus 2016.

Lyhyesti muutamia faktoja kirjasta poimittuna

  • ihmisen toiminta on nopeuttanut lajiston muutoksia
  • lajit ovat uhanalaisia ilmaston lämpenemisen takia
  • lajisto voi myös laajentua mutta samalla viedä elintilaa alkuperäisiltä lajeilta
  • lajiston mahdollisuus säilyä on vaarassa elinympäristöjen katoamisen johdosta
  • ihminen on nopeuttanut muutoksia kiihdyttämällä ilmaston lämpenemistä, hävittämällä elinympäristöjä ja saastuttamalla luontoa
  • ihminen on levittänyt lajeja uusille alueilla aiheuttaen siten arvaamattomia vaikutuksia alkuperäisiin luontoon ja lajistoon
  • laji (erikoistunut laji) voi olla täysin riippuvainen yksittäisestä ravintokasvista, kun taas jotkut lajit (yleislajit) voivat sopeutua hyvin monenlaisiin tilanteisiin
  • nykyinen lajien sukupuuttonopeus on tuhat kertaa niin suuri kuin ennen ihmisen vaikutusta
  • tällä hetkellä olevista lajeista 1–5 prosenttia kuolee nykyvauhdilla sukupuuttoon sadassa vuodessa, mutta vauhti on kiihtymässä: 10–30 prosenttia lajeista kuolee sukupuuttoon vuoteen 2100 mennessä, jos ilmaston tilan heikkeneminen jatkuu
  • lajisto ei ehdi sopeutua nopeutuneisiin olosuhteiden muutoksiin. Lajistoa siirtyy kohti pohjoista ja kohti korkeampia paikkoja vuoristoseuduilla

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *