Kaupungistumisen myötä tarvitaan terapiaympäristöjä

img_1114.jpg

Vihervuosi avattiin 10.2. Jyväskylän Paviljongissa, paikalla
oli ennätykselliset yli 1200 viheralan ammattilaista kahden päivänä aikana kuuntelemassa
seminaareja ja tutustumassa näyttelyyn. Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo
Tiilikainen nosti vuoden sloganin Minun maisemani – maalla ja kaupungissa
esille korostaen sen antavan meille jokaiselle mahdollisuuden vaikuttaa omaan
lähiympäristöönsä.

Professori Ulrika Stigsdotter Kööpenhamin yliopistosta tutkii puutarha ja luontoympäristön terveysvaikutuksia, suunnittelun ja luontoterapiaohjelman välisiä suhteita. Kuva Tero Takalo-Eskola.

Yksi päivien merkittävimmistä puheenvuorojen pitäjistä oli
professori Ulrika Stigsdotter Kööpenhaminan yliopistosta. Hänen mukaansa on jo
olemassa tieteellistä näyttöä siitä, että luontoympäristöllä on
terveysvaikutuksia ja että luonto tarjoaa puitteet erilaisille
luontoterapioille. Päättäjät alkavat Stigsdotterin mukaan ymmärtää ympäristön
potentiaalin terveyden parantamiselle. Luontoympäristöllä on merkitystä
parannettaessa kansanterveyttä.

Kaupungistuminen etenee

Toisaalta haasteet kasvavat kovaa vauhtia, sillä yhä
useammat asuvat rakennetussa ympäristössä. Maapallon ihmisistä jo puolet asuu
kaupungeissa, vuonna 2050 yli 70 prosenttia. Luontoyhteydet vähenevät nopeasti.
Riskit kansanterveyden kannalta kasvavat. Erityisesti riskit kasvavat, koska
ihmiset elävät liikkumatonta elämää yhä enemmän sisätiloissa erossa luonnosta.

Liikalihavuus, kakkostyypin diabetes, osteosporoosi ja
stressiperäiset sairaudet, kuten sydänsairaudet, masennus ja uupumus, ovat
yhteydessä urbaaniin elämäntapaan.

WHO on tunnistanut kaupunkivihreän puutteen päivittäisessä
virkistäytymisessä ongelmaksi kansanterveydelle ja hyvinvoinnille ja järjestö
rohkaisee paikallista hallintoa lisäämään viheralueiden tavoitettavuutta.

Maisemasuunnittelulle uutta painoarvoa

Ulrika Stigsdotter toi esille maisemasuunnittelun
merkityksen luotaessa ihmisten terveyden kannalta hyviä ympäristöjä. Tarvitaan
lisää tutkimusta siitä, mitkä asiat vaikuttavat terveyteen ja millä
perusteilla.

Tanskassa on perustettu terapiametsäpuutarha (Nacadia),
jossa annetaan hoitoja stressiperäisiin sairauksiin ja terveysmetsä (Octovia),
jossa tarjotaan terveyttä edistäviä luontokokemuksia ja toimintoja.

Tavoitteena on saada konkreettisia suunnittelutyökaluja
terveyttä edistävän ympäristön suunnitteluun. Tutkijat ovat kehittäneet Health
Design –määritelmän. Taustalla on huomio, että hyvin suunniteltuja ympäristöjä
ei ole toteutettu tai ei ole toteutettu ehdotetulla tavalla. Siksi Health
Design korostaa menetelmän käyttöä loppuun asti toteutuksessa.

Ulrika Stigsdotter muistuttaa, että terveysvaikutteinen
suunnittelu on prosessi, jossa suunnitelman toimivuutta seurataan ja arvioidaan
koko ajan.