Alueen historiaa

Esihistoriallinen Hiisi

Tutkimus liittää Hiisi-nimistön esihistoriallisiin kultti- ja palvontapaikkoihin. Sen mukaan Hiisi-nimistö on oman aikansa yhteiskunnassa ollut varsin arvostettu. Voidaan siis olettaa, että Hiidensalmella ja sen lähiympäristöllä on ollut erityinen merkitys runsaan vuosituhannen takaisille lohjalaisille.

Saha syntyi uiton vanavedessä

Lohja oli Suomen teollistumisen eturintamassa 1800- ja 1900-luvun taitteessa. Hiidensalmi on ollut pohjoiselta Länsi-Uudeltamaalta ja Hämeestä rannikolle johtavan vesireitin solmukohta. Hiidensalmesta runsaan kymmenen kilometrin päässä sijaitsevasta Virkkalan kylästä tuli merkittävä sahateollisuuskeskus. Uiton keskuspaikka Hiidensalmi valittiin sahan paikaksi, jotta säästyttäisiin puiden jatkokuljetuksen aiheuttamilta kustannuksilta.

Kuva: Lohjan museo
Kuva: Lohjan museo

Sahalla oli parhaimmillaan jopa 150 työntekijää, mistä johtuen Karstuntien varteen alkoi 1920-luvulla syntyä asutusta. Näin kasvoi muusta Lohjan silloisesta taajamasta erillinen kauppalan osa, jonka laajeneminen jatkui aina 1960-luvulle asti. Nykyään Hiidensalmi on Lohjan keskusta-alueen pohjoinen portti.

Sahan läheisyyteen rakennettiin komea konttorirakennus, jossa oli myös johtajan asunto. Rakennus on yhä Hiidensalmen sillan pielessä Kokkokalliolla, ja siitä on tulossa yksi asuntomessujen kohteista.

Toinen sahasta muistuttava rakennelma on aivan tulevan messualueen rannassa oleva 1950-luvulla rakennetun kuorimon betoninen tukirakennelma. Se herättää usein uteliaisuutta, sillä rakennelman alkuperäistä käyttötarkoitusta on satunnaisen vierailijan vaikea keksiä. Historiallinen rakenne pyritään säilyttämään osana rannan uusia rakenteita ja toimintoja.

Sahaus päättyi Hiidensalmessa vuonna 1966, ja kolme vuotta myöhemmin pääosa sahan rakennuksista purettiin.

 

Liikenneyhteyksiä ja loma-asukkaita

Vuonna 1873 Lohja sai rautatieyhteyden, kun Hyvinkää–Hanko-rautatie valmistui. Se toi mukanaan myös ensimmäiset kesäasukkaat Lohjanjärven ympäristöön. Muun muassa Helsingin Yliopiston kasvitieteen professori Lindberg valitsi Lohjan kesänviettopaikakseen erityisen rikkaan luonnon vuoksi.

Vuosina 1927–28 valtio rakensi Lohjan satamaradaksi kutsutun haararadan. Rata palveli erityisesti uutta sahaa ja muita teollisuuslaitoksia. Yksi tavoitteista oli luoda yhteys rautateiden ja Lohjanjärven välille, joten radalta tehtiin pistoraide järven rantaan Hiidensalmen vierestä. Parhaillaan selvitetään, voisiko radan linjalle tulevaisuudessa luoda vehreän väylän kevyelle liikenteelle.

 

Kalkkilouhoksista teollisuuden kivijalka

Varsinaisen teollistumisen voidaan katsoa tulleen Hiidensalmen alueelle vuonna 1897. Silloin Virkkalaan perustettu Lohjan Kalkkitehdas ryhtyi louhimaan kalkkikiveä Pitkäniemestä ja Tytyrin louhoksesta.

Kaivostorni valmistui 72 metrin korkuiseksi maamerkiksi vuonna 1956. Teollisella louhinnalla on siis yli sadan vuoden historia ja sen merkitys alueelle on ollut huomattava. Tytyrin kalkkitehdas käynnistettiin 1947, jolloin alueelle alkoi rakentua myös työväenasuntoja

Varhaisen teollistumisen muistoihin voidaan laskea myös tuulimylly, joka todennäköisesti 1800-luvun lopulla rakennettiin Hiidensalmen länsipuoliselle kalliolle tien eteläpuolelle. Mylly jatkoi toimintaansa 1920-luvulle saakka ja maisemallisena kiintopisteenä se säilyi aina vuoteen 1967 asti.

 

Teollisuusalueesta tulevaisuuden asuinalueeksi

Nyt teollisuutta hyvin palvelleen rannan on aika luoda kauniit ja toimivat puitteet laadukkaalle asuinalueelle. Vuoden 2021 Asuntomessualueesta rakentuu alue, jossa eri sukupolvet ja elämäntyylit voivat kohdata keskellä luontoa ja lähellä keskustaa. Lue lisää alueesta täältä.

Tämän tekstin pohjana olevat tiedot on koonnut Torsti Salonen useasta eri lähteestä. Kiitos yhteistyöstä!